”Vitsi, me ollaan niin kuin hotellissa täällä.” ”Paratiisi.” ”Tämähän olikin kiva koulu! Se on Sayonara!” (Koulupäivän päättyessä.)
Tällaisia olivat Ruutipuiston sairaalakoulun oppilaiden kommentit ensimmäisenä koulupäivänä uusissa M-talon tiloissa. Hehkutusta heiltä saavat myös liikuntasali, läheinen kirjasto, välituntipiha ja aulan sohvat.
Sairaalakoulu muutti M-taloon Törnävän sairaalan vanhoista rakennuksista syysloman jälkeen.
– Se oli kuin harppaus historiasta nykypäivään. Viihdyimme hyvin vanhoissakin tiloissa, mutta kyllä me täällä hykertelemme tyytyväisyydestä. Olemme saaneet niin toimivat ja hyvät tilat kuin ikinä on voitu toivoa: meidän tarkoitukseemme sopivat, esteettiseen silmään hienot ja niin valoisat, kuin kesään astuisi. Tekniikkakin on luokissa ihan käsittämättömän hienoa, sanoo rehtori Tuukka Raitis.
Kouluruokalana mainio M-Cafe
Raitis antaa kiitosta siitä, että on saanut olla koulun äänenä mukana suunnittelussa koko prosessin ajan. Kouluväen kädenjälki näkyy muun muassa tilojen yhteisöllisyydessä. Esimerkiksi vanhasta koulusta tuttu yhteinen oleskelutila haluttiin uuteenkin kouluun.
– Halusimme siirtää entisestä koulusta ripauksen vanhan kyläkoulun kotoisaa tunnelmaa.
”Kouluruokalana” toimii M-Cafe, jossa ruokailu on luksusta. Vieressä on Kyrkkärin kirjasto, jota käytetään päivittäin.
– Vuokraamme myös M-talon liikuntasalia, ja voimme käyttää joustavasti muitakin tiloja, esimerkiksi upeaa aistihuonetta.
Iso plussa on käytännön yhteistyön helpottuminen lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden kanssa, kun kaikki toimijat ovat nyt saman katon alla.
Yksilöllistä tukea, yhteisöllistä meininkiä
Sairaalakoulu on sairaanhoitopiirin alueen peruskouluikäisille, erikoissairaanhoidossa oleville tarkoitettu opinahjo. Osa oppilaista tulee kouluun hissillä yläkerran lasten- ja nuorisopsykiatrian osastoilta, osa taksilla eri puolilta maakuntaa. Maakunnasta tulevat oppilaat ovat aina avohoidon asiakkaita, joille on tehty määräaikainen oppilaaksiottopäätös sairaalakoulujaksosta terveydellisin perustein (PoL 2 4a§ / PoL 18§3).
– Osasto-oppilaiden määrä on ollut viime vuosina vähenemään päin, ja osastojaksot ovat lyhentyneet. Avo-oppilastoiminta on laajentunut ja laajenee. Osastopaikkoja on tällä hetkellä 12 ja avopaikkoja 9–12, kertoo Raitis.
Avopuolelta tulevien taustalla on usein isoja koulunkäynnin ongelmia, joihin nivoutuu erilaisia muita haasteita.
– Käytöshäiriöt ovat viime vuosina monimutkaistuneet. Toisaalta yhä tavallisempaa on se, että lapsi tai nuori ei pysty lähtemään kouluun. Se ongelma on valunut viime vuosina yläkouluikäisistä yhä nuorempiin.
Yhteinen ruokatunti on rehtorinkin lempparitunti
Oppilaille sairaalakoulu on ihan tavallinen koulu, jossa jokainen opiskelee oman lähikoulunsa opetussuunnitelman mukaisesti. Jotta jokaiselle voidaan antaa rauhassa aikaa, henkilökuntaa on paljon ja ryhmät ovat pieniä.
Raitis korostaakin, että sairaalakoulua on ehkä hieman vaikea verrata muihin kouluihin. Sillä on muihin kouluihin verrattuna ihan erilaiset mahdollisuudet pysähtyä ja keskittyä yksittäisen lapsen asioihin ja miettiä niitä moniammatillisen tiimin kanssa.
– Tavallisuus on meillä iso arvo, koska tilanteet, joissa nuoret meille tulevat, ovat hyvin poikkeuksellisia, Raitis painottaa.
Aamupäiviin painottuvat reaaliaineet, iltapäiviin taitoaineet. Välissä on koko porukan yhteen kokoava ruokatunti, joka on tärkeä yhteinen hetki. Siksi ruokatunti on rehtorinkin ”lempparitunti”.
– Siinä kohdataan ja jutustellaan ja minäkin pääsen tapaamaan jokaisen oppilaan.
Näissä keskusteluissa ilahduttaa välillä uuden äänen mukaan tulo – sen hiljaisen lapsen, joka alkaa luottamuksen kasvaessa jutella niitä näitä.
Tavoitteena palata omaan kouluun uusien eväiden kanssa
Koulupäivän lomassa tapahtuu paljon sellaista, mikä ei luokan arkisessa touhussa näy. Sairaalakoulun tavoitehan on löytää keinot, jotka auttaisivat lasta koulunkäynnin jatkamisessa omassa koulussaan.
– Pyrimme löytämään vahvuuksia, joihin tarttua ja kaivamaan haasteita, joissa voidaan jelppiä. Tavoitteena on yhdessä hoitavan puolen kanssa saada kokonaisymmärrys oppilaan tilanteesta, tuen tarpeesta ja pedagogisista keinoista, joilla juuri hänen koulunkäyntiään pystytään tukemaan.
Sairaalaopetuksen tutkimuksellinen ote lisääntyy kaiken aikaa lisääntyneiden asiantuntijuusodotusten myötä. Näihin odotuksiin pyritään vastaamaan esimerkiksi suunnitteilla olevalla sairaalakoulun strukturoidulla intensiivijaksolla. Tarkoitus on koeponnistaa toimintamalli uudessa luokassa ja ottaa se soveltuvin osin käyttöön koko koulussa.
Koulujen konsultti
Kaiken kaikkiaan sairaalakoulu toimii linkkinä isommassa verkostossa, johon kuuluvat niin terveys- ja sosiaalipuoli kuin vanhemmat ja lapsen oma koulukin. Ilman yhteistyötä ei pysyviä muutoksia synny.
Sairaalakoululla on koko maakunnassa myös konsultoiva rooli. Se on niin koulujen kuin poliklinikan ”auttava puhelin”, joka tarjoaa tukea ja neuvoja erilaisten haasteiden ratkaisemissa.
– Tänä vuonna kouluilta tulevat konsultaatiopyynnöt ovat laajentuneet voimakkaasti maakuntaan.
Ongelmatkin kuuluvat elämään, ja niihin löytyy apua
Raitis painottaa, että sairaalakoulussa jokainen oppilas nähdään ihan tavallisena lapsena tai nuorena.
– Heillä vain on tässä kohtaa elämässä haasteita, ehkä hyvinkin isoja. En pidä oppilaitamme poikkeusyksilöinä vaan etuoikeutettuina: heidän asiansa on noussut esiin, ja ongelmiin voidaan löytää apua. Tällaisetkin asiat kuuluvat elämään. Se on tietenkin harhaa, että täältä palaisi aina kotiin muuttunut lapsi. Mutta kun rohkenee ottaa vastaan sen, mitä täällä on tarjolla, ongelmia pystytään oikomaan.
Mikä olisikaan oikeampi osoite juuri tällaiselle koululle kuin Mahdollisuuksien talo?
Ruutipuiston arjen aakkoset
- Tavallisuus toimii lääkkeenä erityisyyteen. Mitä haastavampi on oppilaan muu elämäntilanne, sitä tärkeämpää on koulun tarjoama normaali arki.
- Lomakkeet, suunnitelmat, härpäkkeet ovat välineitä, eivätkä saa olla pääasia.
- Kohtaaminen, vuorovaikutus on ydin. Kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemus.
- Oppilaan etu ja ihmisyys ovat keskiössä.
